Miten lasten ja nuorten näkökulma saadaan parhaiten kuuluviin? Meidän kirkossa ei näytä tällä hetkellä olevan muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asiasta laki.
Niinpä. Me olemme (vielä) iso laitos, organisaatio, joka ohjautuu lakien kautta. Lakihan turvaa oikeuden. Ja kun asiasta tehdään laki, niin se sisältää lukuisia yksityiskohtia. Näihin yksityiskohtiin on niin helppo hukkua ja kadottaa asia.
Alan heti rukoilla itselleni lisää kykyä nähdä pääasiat. Lasten asiossa, määräenemmistösäädöksissä ja seurakuntarakenneuudistuksessa pääasian näkeminen on tärkeintä. Pääasia on, että sanoma armollisesta Jumalasta voisi tavoittaa kaikki ihmiset ikään ja paikkaan katsomatta.
Ison kirkko-organisaation ja sanoman välillä on välillä niin paljon välimatkaa.
Olisiko lapsenkaltaisuus kykyä nähdä tärkein?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti