Kirkolliskokouksessa kirvoittui värikäs keskustelu kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamisesta. Porvoolaiset olivat tehneet aloitteen, että kirkollisesta hautaansiunaamisesta pitäisi periä maksu heiltä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Olen tästä asiasta eri mieltä.
Lapsuuteni nuorisopapin (Pekka Heiskanen, joka on nykyään Suoman Raammattuopiston palveluksessa) pikkupoika kajautti reilut 30 vuotta sitten vanhusten kerhossa kuolemattoman lauseensa: "Meidänpä isä hautaa teidät kaikki." Se säikäytti silloiset mummot ja ukit - kuoleman pelolla. Nyt tuo lause säikäyttää sen tähden, ettei voi olla varma, pitääkö se paikkansa. Jos on jostain syystä ennen kuolemaansa suutuksissaan eronnut kirkosta eikä ehdi liittyä takaisin, voi olla että jatkossa hautaasiunaaminen ei ole mahdollista.
Kuolema on niin herkkä asia, että sen kanssa ei voi leikkiä rahapeliä. Jokainen läheisensä menettänyt voi palauttaa kuolemaan liittyvät tunteet ja kokemukset mieliinsä kuin eilisen päivän. Uskon, että kaikki ovat yhtä mieltä tästä.
Siitäkin eilisessä keskustelussa oltiin yhtä mieltä, että papin suorittamasta siunauksesta ei voida periä maksua. Mutta moni ajattelee, että muista kuluista (kappeli, suntio, kanttori) kirkkoonkuulumattomilta perittäisiin kulukorvaus. Minusta näitä maksuja ei sureva omainen pysty erottamaan hautaansiunaamisen maksusta.
Ajattelen, että kirkon ja kirkonjäsenten on otettava se "Kristuksen häpeä" ylleen ja siunattava hautaan samaan hintaan, kuuluipa kirkkoon tai ei, jos kerran vainaja on niin toivonut. Jos jonkun kirkon jäsenen kantti ei kestä tätä, hänen on mentävä kuin tuhlaajapoika itseensä ja kysyttävä, onko minun kirkkoonkuulumiseni vain kirkollisveromaksusta kiinni. Kirkko ei ole liikelaitos, vaan se on aina vähimmän veljen ja heikomman puolella.
Hautaansiunaamiskeskustelun yhteydessä kirkkolla on maailman paras paikka kertoa: "Tulkaa kirkkoon. Me odotamme teitä. Meillä on tarjota teille paikka Jumalan perheessä, paikka Kristuksen ruumiissa."
Ja mitenkä ne rahat siunaamiseen löytyvät? Priorisoimalla. Miettikää vain, miten paljon rahaa käytetään kaikenlaisiin missioihin ja evankelioimistapahtumiin, joissa tavoitetaan muutama kirkkoon kuulumaton. Hautaansiunaamisen niin kuin muittenkin kirkollisten toimitusten yhteydessä heitä on tulee kirkkoon, kun vain ovet pidetään auki. Tulevat ihan sillä, että me teemme normaalia kirkon perustyötä. Se on halpaa verrattuna kampanjoihin.
Miten ihmeessä, me saisimme viestitettyä omille jäsenillemme, että kirkkoon kuuluminen on kristitylle välttämättömyys. Se on hengitystä. Kristusta ei voi rakastaa ilman kirkkoa, koska hän kirkko.
PS. Piispojen ohjeistus kirkkoon kuulumattoman hautaansiunaamisesta löytyy täältä.Olen heidän kanssaan samoilla linjoilla, edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti